Mummin pitsit ja perhosjumpsuit

Sain aikoinaan kasan edesmenneen mummini itsetekemiä kapioita. Suurin osa kulahtaneita ja reikäisiä. Pesin kuitenkin ja jemmasin kaappiin. Sain idean tehdä vauvalle peiton vaunuihin joka kulkisi ehkä vanhempanakin mukana.

Ei se mikään valioyksilö ole,mutta täynnä suvun historiaa. Mummini on nuoruudessaan käsin nyplännyt nyt jo hieman ryhtinsä menettäneet pitsit. Tunnearvoa tällä on. Mummini sytytti kipinän käsillä tekemiseen jo ennen kuin menin kouluun. Muistan että teimme vaatteita vintin perältä löytyneelle hyvin vanhalle nukelle.

Poikien kanssa iltapuhteina syntyi pikkusiskolle jumpsuit OB 4/14 best pals kaavalla.

 Lisäsin hihoihin ja lahkeisiin resorit ja jätin vuorittamatta. Eteen aplikoin ihan simppelin perhosen siluetin suoraompeleella.Ensimmäistä kertaa ikinä käytin myös silitettävää tukikangasta vetoketjun ompelussa. Huomattavasti siistimpi jälki tuli kuin aiemmissa vetoketjullisissa vaatteissa.

Perhosen tein samasta resorista kuin kanttauksen. Silitin liimakalvon ja kun ei ollut kaksipuoleista niin käytin suihkutettavaa kangasliimaa kiinnittämään aplikaation haalariin.

Värit vääristyvät hurjasti illalla kuvatessa.Kangas on oikeasti vaaleankeltaista meleerattua puuvillacollegea,saatu aikoinaan, sekä resorit ja aplikaatio mintunvihreää trikooresoria..sekin jostain saatua.

Aurinkoinen jumpsuit

Koska jumpsuitteja ei voi koskaan olla liikaa..vai voiko? :D
Sain jokin aika sitten kasan vanhoja kankaita joita pitkään pyöritellyt mitä niistä haluaisi tulla. Laatikosta löytyi keltainen collegekangas joka pyysi päästä haalariksi. Pelkkä keltainen oli tylsä yksinään niin yhdistin punaista tähtitrikoota joita jäi yli omista leggareista. Ihan kiva ja pirteä tuli.
Piirsin kaavat koossa 62-68 ja tämä vastaa enemmän 68cm. Vauva on juuri siirtymässä koon 62 vaatteisiin ja tähän hän upposi ihan. Seuraavan teen koossa 50-56 jos olisi sopivampi.
Ompelukoneeni ei tykännyt tästä yhtään. Se päätti sanoa sopimuksemme irti viimeisiä senttejä ommellessani mutta sain kuin sainkin sen valmiiksi. Haalarin hupun vuoritin samalla trikoolla kuin taskupussit ja hupun etureunaan laitoin pätkän framilonia. Tikkaukset tein koristeompeleella. Kova homma mutta olen tyytyväinen lopputulokseen. Vetoketju on ainut mikä ei miellytä silmää.Kaapin kätköissä oli sopivan värinen ketju mutta se oli avonainen ja ainakin 20cm liian pitkä. Seuraavaksi kokeilen silitettävää nauhaa ketjn alle josko se vähentäisi ketjun kupruilua mutta tuskin se käytössä haittaa muuta kuin omaa silmää. Sitä on välillä liian kriittinen ompelujäljen suhteen. Tässä tutkiskelin juuri lastentarvikeliikkeessä Reiman lämpöpusseja ja huomasin miten surkea ompelujälki jopa kalliissa yli 100€ tuotteissa on. Ompelujälki oli kiemurtelevaa ja valkoinen vuori oli tikattu mustalla langalla.Omaan silmään ei kovin huolitellun ja kivan näköinen,varsinkaan kun kyse niinkin arvokkaasta esineestä.